Kirja Viimeinen aamu on ilmestynyt myös Liettuassa

Veikko Erkkilä

Kirja Viimeinen aamu on ilmestynyt myös Liettuassa

Veikko Erkkilän kirja Viimeinen aamu – Neuvostopartisaanien vaietut jäljet on käännetty liettuaksi. Se ilmestyi Briedis-kustantamon julkaisemana kesäkuussa 2020 nimellä Paskutinis rytas - Nutylėti sovietų partizanų nusikaltimai. Suomessa kirjan on kustantanut Otava vuonna 2011. Kirjan on kääntänyt liettuaksi Aida Krilavičienė.

Paskutinis rytas -kirjaa esitellään takakannen tekstissä muun muassa näin: ”Järkyttävä tarina Neuvostoliiton partisaanien joukkojen tuhoisista marsseista Suomen rajakylissä. Jatkosodan aikana nämä yksiköt oli perustanut Karjalais-suomalainen sosialistisen neuvostotasavallan NKVD. Vahvasti aseistautuneet joukot Suomen rajalla Pielisestä Petsamoon tappoivat noin 170 siviiliä, useita kymmeniä kyläläisiä katosi, 54 loukkaantui”. Esittelytekstiin on haluttu myös mainita siitä, että Suomi on pyytänyt Venäjältä partisaanitutkintaansa apua ja tomittanut vuonna 1999 Venäjälle luettelon veteraaneista, joita Suomessa epäillään murhista. 

Veikko Erkkilä julkaisi ensimmäisen neuvostopartisaanien vaiettuja murhia käsittelevän kirjan, Vaiettu sota, vuonna 1998 (Arator). Kirja ja sen pohjalta tehty televisiodokumentti saivat tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Kirja on julkaistu Ruotsissa nimellä Det nedtystade kriget vuonna 2001 (Hjalmarson & Högberg Bokförlag). 

Neuvostopartisaanit iskivät myös Liettuassa siviilien kimppuun toisen maailmansodan aikana. Maassa on voitu selvittää tapahtumia ja muistaa uhreja Neuvostoliiton jälkeen. Ja Liettua on huolehtinut uuden itsenäisyytensä aikana sitä, että sen kokema kansanmurha on nyt oman kansan ja maailman tiedossa. 

Liettua pyrki irti Neuvostoliitosta aktiivisesti ja uhmasi neuvostohallintoa jo 1980-luvun puolivälin jälkeen. Liettualla oli merkittävä osa Neuvostoliiton tasavaltojen itsenäistymiseen ja neuvostojärjestelmän hajoamiseen. Liettuassa järjestettiin vapaat vaalit helmikuussa 1990 ja runsaat kaksi viikkoa myöhemmin, maaliskuun 11. päivänä eli Neuvostoliiton aikana Liettuan korkein neuvosto palautti maalle itsenäisyyden, jonka se oli menettänyt vuonna 1940 Saksan ja Neuvostoliiton tekemän etupiirisopimuksen mukaisesti (Molotov-Ribbentrop sopimus 1939).

Liettualaisten nationalismi ärsytti Neuvostoliittoa ja myöhemminn myös Venäjää. Liettua isenäisyystaistelun eturintama-asemassa joutui antamaan uhreja. Neuvostojoukot hyökkäsivät Vilnan TV-tornia vastaan ja surmasivat 14 ihmistä ja haavoittivat satoja yöllä 13.1.1991. Vielä saman vuoden heinäkuun viimeisenä pävänä Neuvostoliiton sotilaat surmasivat seitsemän Liettuan poliisi- ja tullivirkailijaa. Liettuan ja Venäjän välillä asia on selvittämättä.